Onnellista Uutta Vuotta!

Kiitos kuluneesta vuodesta 2014! Paljon on koettu ja mielettömästi tukea saatu harrastuskavereilta. Kiitollisuuden velka on suuri ja toivottavasti tulevana vuotena voin velkaani lyhentää :)

Koiraharrastus olisi tyhjää ellei olisi saman henkisiä koirahulluja jakamassa harrastuksen iloja ja suruja. Jatketaan hommia ensi vuonna, vakavasti muttei totisesti. Onnea Uudelle Vuodelle 2015 !

Eka terveystulos 1v pennuilla

Jaana ja Esa kävivät viemässä Bimun 1v (Haamun ja Rixun tytär ensimmäisestä liitosta) Pärnäselle terveystsekkaukseen Lahteen. Lonkat osoittautuivat terveiksi ja lähtevät kennelliittoon A/B-tuloksella ja silmät olivat puhtaat. Kiitokset Jaanalle ja Esalle ja onnittelut terveestä koirasta! Erinomaista!

Kuva; Jaana Koiranen

Tapaninpäivän hankijuoksut

Haamu sai mielettömän hyvät treenit Orimattilassa tapaninpäivän kunniaksi. Hanki pölisi ja maltti kasvoi. Yksin tällaisia massiivisia treenejä olisi mahdoton järjestää. Iso kiitos kamuille.

Rixu ei pystynyt tänään enää syömään raksuja. Syömättömyys on jälleen yksi tiineyden oire. Nyt Rixu on ollut kolme viikkoa tiineenä ja oireet varmistavat tiineyden onnistumisen. Raukka parka :)

Hyvää Joulua!

Oikein Hyvää Joulua kaikille eloperäisille olennoille!

Meidän troikalla on joulu joka päivä, kun saa syödä ja ulkoilla ja erityisesti treenailla. Tämä viimeinen ei kyllä koske enää Rixua, joka mieluummin haistelee ympäriinsä, kun pojat treenailee. Mitä välillä pikkasen komentelee itsekin.

Sen mahalinja on jo laskeutunut. Selvästi aikaisemmin kuin ennen on jo niin tiineenä ja ottaa siitä kaiken hyödyn irti. Se on nyt seurakoira eikä työkoira.



Harjoittelua, oireita ja 1-v-juhlia

Päijät-Hämeen Nuuskut järjestivät sunnuntaina lämpimän riistan harjoituksen nuorille koirille. Osallistuin päivään Chelen kanssa. Mukavasti koiralla nousi lämpö ja pääsi huomauttelemaan vapauksien otoista.

 

Rixu on oksennellut ja esittänyt muitakin tiineyden oireita: hirveää nälkää, kun ruuan jälkeen kerjää ja huomauttaa pienistä annoksista. Rixu ahtautuu aktiivisesti rapsuteltavaksi urosten ohi eikä lenkeillä lähde hulmuamaan pitkin metsiä. Se etsiytyy kantapäille ja haluaa lapasen suuhunsa ja peesissä rauhallisesti köpöttelee. Huikeita muutoksia itsenäiselle Rixulle, joten vakavasti ne on otettava. Tiinehän tuo on. Kohta alkanee ruokahaluttomuus. Jäämme seuraamaan.

 

Tänään täyttää B-pentue yhden vuoden. Onnittelut ympäri Suomen! Tulkaahan näyttäytymään!

Declanin treeneissä

Haamu osallistui sunnuntaina Hauholla Declan Boylen walkuptreeneihin. Samalla lailla treenaavat Irlannissa kuin mekin Suomessa :)

Haamu sai rutkasti kehuja Declanilta. Onnitteli minua tyylikkäästä koirasta. Declan oli vaikuttunut lähes kaikesta, paitsi minun ohjaamisestani löysi jotain pientä puutetta :) Haamu oli nopea, otti helposti ohjausta ja metsästi sairaan hienosti. Declan sanoi, että olisi pystynyt katsomaan sen metsästystä vaikka koko päivän.

 

Ihmetteli myös Haamun vahvaa olemusta. Meinasi varmaan kysyä, että mitä steroideja olen sille syöttänyt. Olisin vastannut, että JahtiVahdin KanaRiisiä poika on saanut koko ikänsä ja kasvattanut sillä vahvan luustonsa ja kimmoisat lihaksensa.

 

Olen siis varma, että seuraavan pentueeni urosvalinta on paras mahdollinen!!!! Declankin suosittelisi. Onneksi Haamu on valkoinen, niin siitä on helppo puhua, vaikkei nimeäkään tietäisi. Haamu jää kummittelemaan mieliin!

Rixu on astutettu

Haamu astui tänään Rixun, joten pentuja on odotettavissa viikolla 6 eli helmikuun alussa. Luovutusiässä pennut olisivat viikolla 13 eli maaliskuun lopulla. Nyt pidetään Rixua hyvänä!

Haamulle tulos A-kokeesta ja Rixu juoksee

Haamu osallistui A-kokeeseen Lohjalla viime viikonloppuna. Paljon odotusta, vähän laukauksia, paljon lämpöä. Haamu kuunteli erinomaisesti ohjeita, mutta jonkun virheen vuoksi sitä ei valittu taistelemaan parhaimmista palkinnoista. Tuomarit eivät kertoneet syytä, joten arvailuksi menee.

Ainakin haavakkotilanteissa Haamu olisi saanut olla tarkempi. Se lähetettiin ensimmäisenä haavakon perään, muttei saanut lintua ylös. Seuraavatkaan koirat eivät saaneet, eivätkä tuomarit, joten ulos emme joutuneet, koska tuomarit eivät käyttäneet first-dog-down-pykälää vaan antoivat Haamun jatkaa. Haamu tarvitsee lisää metsästyskokemusta. Saimme kuitenkin tulokseksi A-3, joten noutajien käytännön metsästyskoe on suoritettu tulevaisuutta varten :)

Rixu on aloittanut juoksunsa, joten astutus tapahtuu viikolla 49. Pennut syntyvät siten helmikuun alussa ja olisivat luovutuksessa maaliskuun lopussa. Jos kaikki sujuu hyvin :)

Hauhon WT-koe

Rixu starttasi Hauhon epävirallisessa WT-mestaruuskokeessa voi-luokassa ja Chele alo-luokassa. En viitsinyt ilmoittaa Cheleä avo-luokkaan, ettei vaan käy niin, että ensi vuonna minulla on kolme koiraa WTn voi-luokassa.

Chele tuli alo-luokassa kolmanneksi ykköstuloksella. Rixu sai perusrasteilta hienot pisteet ja pääsimme finaaliin. Siellä sitten tein kardinaalimunauksen ja laskelmoin saavani viimeisen noudon. En seurannut ensimmäisen markkeerauksen heittoa tarkasti ja yllättäen Rixu käskettiin hakemaan sitä. Rixu ei saanut sitä heti nostettua ylös, joten jouduin "auttamaan" koiraa tietämättä tarkasti, missä dami oli. Rixu ei saanut damia ylös, joten tuloksena oli pyöreä nolla.

Oma markkeeraaminen ja hereilläolo jokaisen minuutin ajan olisi suotavaa. Yksi rasti ei niin kauaa kestä, etteikö skarppina voisi olla koko ajan. Ihmetellä täytyy "olen paikalla, mutten läsnä"-tyyliä. Toivottavasti muistan tämän hölmöilyn pitkääääään.

Perusasia nollaa

Haamu starttasi Laukaan A-kokeessa lauantaina. Päivä oli pitkä, kun linnut olivat tiukassa ja päättivät juosta lentämisen sijaan. Kokeessa oli monia ajoja, joten paikoillaan seisomisesta selkä huusi hoosiannaa iltapäivällä.

Teimme Haamun kanssa omaa koehistoriaamme, sillä saimme tehdä kaikki viisi noutoa, jotka sujuivat hienosti. Kaksi suorina noutoina ja muissa hieman avustusta. Edellisissä kokeissa leikki loppui jo ensimmäisiin noutoihin eyewipien takia.

Haamu kuunteli pilliä erinomaisesti ja teki hienosti yhteistyötä. Mutta sitten viimeisen noutonsa jälkeen karkasi paukkuun drivessa.

Tuomari Stef Bollen kehui Haamua kokeen jälkeen: briljantti koira, briljantit viisi noutoa, mutta jotain pitäisi tehdä paikallapysymisen parantamiseksi. Briljantti idea :)

Haamu on nyt ymmärtänyt, mistä lämpimän riistan kokeessa on kysymys. Hienoa, että fasujahtikausi alkaa ja Hampulle voi kertoa, miten passissa tulee toimia. Me tulemme vielä!

Haamu+Rixu urospentunen 10kk

Haamun ja Rixun kymmenkuinen Into-urospentu tuli vierailulle. Into on ulkomuodoltaan ja luonteeltaan ideaalinen labradori. Sitä on viety maltillisesti eteenpäin, joten se oli perusrauhallinen työskennellessään. Hulppeeta seurata, millainen se on ensi vuonna. Erinomaisen lupaavalta näyttää. Kasvattaja hykertelee.

Into 10kk

Lähtee ja palaa

Pennutuspäätös

Rixu astutetaan Haamulla marras-joulukuussa seuraaviin juoksuihin. Pennut syntyvät tammi-helmikuussa ja ovat luovutusiässä maalis-huhtikuussa.

Viime vuonna Rixu astutettiin Haamulla, mutta saimme vain neljä pentua. En osaa kuvitella parempaa sulhoa Rixulle, joten päätin uudistaa yhdistelmän. Haamu on periyttänyt pennuille voimakasta rakennettaan ja tasapainoista luonnettaan. Tämä tulee olemaan Rixun viimeinen pentue.

Pentujen sukutaulu näyttää tältä:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI15278/13&ReknoE=FIN33023/08
Jos olet kiinnostunut Rixun ja Haamun pennusta, ota yhteyttä!

50% pentueesta taipunut

Haamun ja Rixun pentueesta on 50% taipunut, kun Rixman Balance eli Viima läpäisi tänään taipumuskokeen Laukaalla. Onnittelut Arto-ohjaajalle ja rapsauksia Viimalle.

Muille pentujen omistajille yhä vahvistusta, ettei ole mikään kiire tänä vuonna taipumuskokeeseen mennä! Ehtii sitä ensi vuonnakin.

Omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä pentujen ominaisuuksiin ainakin vielä näin pentuvaiheessa. Toivottavasti yhteinen sävel pysyy, vaikka sävellaji vähän matkalla muuttuisikin. Hienoa, että kaikki koirat pääsevät toimimaan ja ohjaajat ovat kiinnostuneita työkoirista.

Paljon iloa ja motivaatiota talven treeneihin pentusten omistajille. Sekä myös A-pentueen ohjaajille ;)

A-koemestaruuskisa

Haamu osallistui 23 muun koiran kanssa epäviralliseen A-koe Mestaruuteen Asikkalassa. Neljä tuomaria ja monta hienoa koiraa ja hyviä ampujia.

Pääsimme perille, vaikka aamulla laina-auto hyytyi Lahteen. Kiitos kuljetuksiimme tavalla tai toisella osallistuneille.

 

Kokeessa kohtaloksemme tuli vaikea nouto pitkästä kasvillisuudesta, mistä koiraa ei näkynyt. Taas tuli selväksi, miksi on tärkeää, että koira osaa pelkät sanalliset käskyt eikä tarvitse näköyhteyttä toimiakseen. Haamu otti hyvin käskyjä vastaan ja oli koko ajan hallinnassa, mikä oli erittäin positiivista. Mutta mutta se pienen alueen pitäminen ja perkaaminen on vielä vaiheessa. Tuomari kävi lopulta nostamassa kuolleen linnun ja näin saimme eyewipen ja osallistumisemme päättyi.

 

Kunpa fasaanijahtikausi alkaisi ja koirat pääsisivät jahteihin! Tulisi tarpeellista kokemusta.

 

 

 

Haamulle nome-B AVO1

Ryven syvällä automobiilihaasteissa, joten iloisetkin asiat jäävät huomiotta. Haamu starttasi Hämeenlinnassa sunnuntaina avo-luokan nome-kokeessa. Poika porskutti koko kokeen läpi vauhdilla ja välillä meinasi hoitaa linnut kotiin ilman minuakin. Pysyi kuitenkin kohtuudessa, joten sai ykköstuloksen. Ensi vuonna sitten Haamu aloittaa nome-B-kokeet voittajaluokassa. Talven aikana täytyy hieman häiriöitä hioa.

Kanta-Hämeen Noutajakoirayhdistys antoi palkinnoksi damin eikä pokaalia, josta olen hirveän tyytyväinen. Ja niin oli Haamukin.

Halusin valkoisen damin, että saan aikaiseksi visuaalisia häiriöitä treeneissä. Chele taustalla miettii, että kyllä minäkin ensi vuonna saan oman väriseni damin jostain kokeesta.

Loppukesän dokumentoimattomuus

En ole päässyt tietokoneella nettiin moneen viikkoon, joten päivitykset ovat jääneet. Nopea kooste loppukesästä:

Rixun ja Haamun pentueesta R Birdie eli Bimu läpäisi taipparit Kouvolassa. Onnittelut kotiväelle! Hyvin oli mennyt, mutta nuoruuskin oli näkynyt. Niin pitää ollakin :)

Rixu starttasi nomen SM-kisoissa. Sai karsintakokeessa vahvan kakkosen ja pääsi finaalipäivään. Siellä harjoittelemattomuus näkyi ja varmat otteet puuttuivat. Viimeisin virhe oli se, ettei rouva kuunnellut luoksetulopillitystä metsästäessään. Siis jälleen kohtalokas perusasiavirhe.

Olemme käyneet passissa, mutta saalista on saatu erittäin vähän. Passityötä varten Haamua on yritetty saada vieläkin aavemaisemmaksi.

 Muutama nouto on tullut, mutta enimmäkseen passiharjoittelun puolelle on mennyt.

 Pojilla on mieletön halu treenata. Tarvetta on, mutta valoisat aamut ovat menneet, joten päivärytmin on vaihduttava. Aamutreenit jäävät ja päivätreeneihin olisi saatava intoa. Kai se tästä syksy käynnistyy ja rutiinit asettuvat.

Vihdoinkin

Helteet ovat hellittäneet ja vihdoinkin voi hengittää. Mielettömän ihana syksy alkakoon. Pääsimme sorsalle, mutta hyvin vähän lentelivät. Pikkasen koirat yrittivät syyllistää niistä muutamista ohilaukauksista, muttei mitään kapinaa sentään syntynyt.

 Ne muutamat pudotukset saivat sitten saattueen, että tulivat turvallisesti perille.

 



Vihdoinkin joku kasvateista uskaltautui tulemaan yksityisvastaanotolle. Tampereen Flicka eli Bimu (Rixun ja Haamun pentu) on kahdeksan kuukauden vanha ja ihanan rauhallinen perusolemukseltaan.

Hienoa päästä seuraamaan kasvatin kehitystä aikuiseksi työkoiraksi. Toivottavasti muutkin kasvattien omistajat päättäisivät piipahtaa treenikäynnillä Hämeessä. Soitelkaa ja sovitaan aika. Tervetuloa!

Haamu kävi aloittamassa FieldTrial uransa Janakkalassa sorsametsästyksessä. Jännää oli sekä koirasta että minusta. Lämpenemisestä huolimatta Haamu otti kohtalaisen hyvin neuvoja vastaan. Lopulta pari teki meille eyewipet ja kokeemme päättyi siihen. Kokemusta metsästyksestä lisää, niin eiköhän se ura tästä urkene.

Rixusta labradorimestari 2014

Viime viikonloppuna kisattiin Raaseporin Kisakeskuksessa Labradorien Mestaruudesta ja Derbystä. Osallistuin Rixulla ja Haamulla Mestaruuteen. Chele hengaili mukana ja keräsi vaikutteita ensi vuoteen.

Haamu oli saanut arvonnassa pienemmän numeron kuin Rixu, joten menin rasteille aina Haamu edellä. Se sai kärsiä ohjaajan heikosta markkeerauspäästä ja joku tuomari taisi sanoakin, että koira ansaitsisi paremman ohjaajan. Rixun kanssa sitten jo tiesinkin damien sijainnin ja pystyin tekemään tarkempia ohjauksia.

Tuomareina toimivat Danny Fraser (DK), Jan Lorenzen (DK), Csaba Karai (HU), Oliver Kiraly (HU). Heidän arvostelutyylinsä oli hyvin positiivista vaikkakin tiukkaa. He kertoivat ohjauksissa, koska koira oli alueella. He antoivat ohjaajalle aikaa, jos koira totteli käskyjä, mutta jos koira ei kuunnellut ohjeita, ei saanut kauaa yrittääkään. Koira piti pitää näkyvissä niin hyvin kuin mahdollista. Heidän tärkein toiveensa oli nähdä koira metsästämässä. Dami oli saatava ylös mahdollisimman nopeasti. Jos koira pudotti damin juostessaan, se ei tahtia haitannut. Markiisikankainen dami on liukas, joten sen pudottaminen vauhdissa ei nollaa noutoa.

Sekä Haamu että Rixu pääsivät sunnuntaille jatkoon, vaikka tehtävissä oli aina ollut vähän jotain paranneltavaa. Kuulin, että muilla oli mennyt tosi hyvin, joten oletin, että heillä meni meitä paremmin. Oli sellainen tuntuma, että Rixu pelitti paremmin vanhoilla taidoillaan kuin Haamu apinan raivollaan. Haamu tuppasi välillä yrittämään omiaan.

Palkintojen jaossa oli yllätys, että Haamu sijoittui neljänneksi. Ihmettelin vähän, mutta ajattelin, että Rixu oli mokannut jotain viimeisissä tehtävissä, mitä en ollut pannut merkille. Kolmanneksi taputettiin Heli Siitari ja toiseksi Tomi Sarkkinen. Järkytys oli melkoinen, kun julistettiin, että Mestaruuden oli voittanut Rixu!!!! Hämmästys oli suuri, mutta iloinen.

Kuva: Pia Back

Neljä koiraa sijoitettiin ja kaksi niistä oli omaa. Oho, on ne aika hyviä!

Tarkempaa markkeerausta

Lauantaina Haamu starttasi Mikkelin WT-kokeessa. Koe meni hyvin ja Hamppu pääsi loppukilpailuun. Päivä oli kuuma ja pitkä, joten sekä koira että minä olimme jo aika väsähtäneitä viimeisessä tehtävässä. Haamu etsi markkeerausta pitkästä heinästä kauan, mutta sitten alkoi siirtyä lähemmäksi, jolloin puutuin peliin. Käskin etsiä yhä samasta heinikosta, missä oli jo iso tovi vierähtänyt. Silloinkaan minulla ei vielä kellot soineet, että jos koira on etsinyt alueelta kauan, eikä löydä, dami ei todennäköisesti ole juuri siinä vaan jossain muualla.

Lopulta Haamu laajensi etsintäänsä ohi pitkän heinän ja löysi damin. Olin itse markkeerannut pudotuksen "jossain siellä päin" -tyyliin enkä tiennyt tarkkaa paikkaa ja annoin ohjeita väärällä alueella. Mistä sain tuomarilta pyyhkeitä. Olisi niitä viilennysloimia täytynyt käyttää omassa päässään niin kuin näin jonkun ammattilaisen tekevänkin. Olisi skarppius säilynyt loppuun asti. Nyt saimme tehtävästä vain 7 pistettä ja VOI3-tuloksen.

Rixun kanssa käytiin Nummi-Pusulassa sunnuntaina SMNn mestaruusnome-B-kokeessa. Sain arvonnassa viimeisen numeron ja jälleen odottelua pitkä päivä helteessä. Ymmärsin väärin tuomarin ohjeita ja viheltelin koiraa pois hausta, kun luulin sen olevan väärällä alueella. Ohjaukset menivät suoraviivaisesti, mutta loppuhaku ei ollut tehokasta, joten tuloksena VOI2.

Nome-B-starttien tulokset riittävät osallistumiseen SM-koekarsintaan, joten sinnehän pirtsakka Rixu syyskuussa osallistuu. Kuntoa pitää saada lisää, mutta näillä helteillä kunnonkohotus on tosi vaikeaa. Pääsemme pyöräilemään vain aamuisin, joten ennen viittä liidämme Orimattilan kaduilla koko joukkue.

Rixulle voi1 vieraassa ohjauksessa

Rixu osallistui Päijät-Hämeen Noutajakoirayhdistyksen järjestämään nome-B piirinmestaruuskokeeseen tänään torstaina. Koska koe oli keskellä viikkoa, en päässyt mukaan, mutta Rixu sai onneksi arvoisensa ohjaajan Reima Ronkaisesta. Reima harjoitteli viikolla Rixun kanssa muutaman kerran ja tänään startissa valjakko toimi hienosti yhteen.

Tuloksena ykköstulos ja PM2-sija. Reimalle suuret kiitokset hienosta työstä.

P.S Palkintorahoilla ostin Hondan

Alo1, avo1 & voi1 nome-Bstä

Rixman historiaa tehtiin nome-B -kokeessa Liperissä lauantaina, kun kaikki koirat starttasivat kukin eri luokissa. Ei paljon ehtinyt jännittää, kun piti rientää yhden koiran suorituksen jälkeen heti seuraavaan kohteeseen.

Kaikilla meni koe upeasti. Chele sai alo1, Haamu avo1 ja Rixu voi1. Niin hyvin meni, että ohjaajan täytyi korkata, ei pullo, vaan Liperin lava. Oli siis hikinen iltakin. Upea päivä, jota himmensi perjantaina ajettu ketjukolari. Ehkä koirat traumatisoituivat kolarissa sen verran, etteivät uskaltaneet olla kuuntelematta ohjeita kokeessa.

Vapaa viikonloppu

Koirat olivat viikonlopun vapaalla. Teiskossa oli uusi paratiisimainen ympäristö nautittavana: nurmea, metsätietä, metsää ja järveä. Pojat nauttivat.

Rixu valmistautui koestarttiin muualla vieraan ohjaajan kanssa, joten uroot saivat itselleen kaiken huomion.

 Soutelemassa käytiin ja samalla saatiin jätettyä pitkiä vesimuisteja haettaviksi.

On ihme, jollei poijaat pelitä ensi viikonloppuna Joensuun nome-B-kokeessa. Rixu on yhä varasijalla, joten ilmeisesti se pääsee starttaamaan vasta Padasjoen piirinmestaruuskokeessa viikolla.



Pentutreffit ja WT-koe

Lauantaina ajoimme Tampereelle B-pentutreffeille, jotka oli järjestänyt kasvatin omistaja. Suurkiitokset Talan pariskunnalle hulppeista järjestelyistä. Tarjolla oli vettä, peltoa ja metsää. Kaikki puolivuotiaat B-pennut pääsivät mukaan esittäytymään.

Lupaavia metsästyskoiran aihioita kaikki tyynni. Maltin kanssa eteenpäin, ettei mopo ala myöhemmin keulimaan. Moottoria ei kenestäkään puutu.

Rixun ja Haamun jälkeläiset ohjaajineen: Iita, Bimu, Into ja Wiima.

Sunnuntaina Haamu osallistui Tammelan WT-kokeeseen, joka suoritettiin mock-trialina eli käveltiin koko ajan. Noutoja tuli kahdeksan, jonka jälkeen julkistettiin loppukilpailuun menijät. Loppukilpailussa oli seuraamista ja ykkösmarkkeeraus veteen. Haamusta oli varmaan hauskaa päästä uimaan raskaan ja kuuman päivän jälkeen, sillä siitä tehtävästä tuli päivän ainut 20 pistettä.

Ei muillakaan mennyt koe ihan putkeen, sillä Haamu tuli toiseksi 81 pisteellä.

Juhannuksen ryhtiliike

Osallistuimme Laukaan nome-juhannukseen eikä turhaan. Heikkoja lenkkejä löytyi koulutuksestamme ja niitä hiomme kesän, joten syksyllä odotan suuria :)

Stef Bollen jutteli treenien lomassa omista koulutusnäkemyksistään ja tässä niistä hyvin subjektiivinen koosteeni. Väärinymmärryksen mahdollisuus pikaisissa kommenteissa ja niiden tulkinnoissa on olemassa vaikkakin minimaalinen :) Yleistykset ovat minun tekemiäni.

- treenaus tapahtuu positiivisessa hengessä
- koiralle ei huudeta perään, mitä useimmat suomalaiset tekevät. Jos koira juoksee pysäytyspillityksen läpi, koiran luokse juostaan ja asia korjataan. Stef puhaltaa vain yhden kerran. Suomalaiset puhaltavat monta kertaa, jonka jälkeen huutavat, mutta eivät mene korjaamaan virhettä.
- Stefin ei tarvitse huutaa koiralleen, sillä hänen peruskoulutuksensa on parempi kuin suomalaisten.
- jos koira ei ota annettua suuntaa, Stef yrittää kaksi kertaa, minkä jälkeen hän menee motivoimaan oikean suunnan.
- Stef tekee kaikki noudot motivoituina
- jos koira ehtii saada virheen jälkeen damin suuhunsa, koiraa ei kovistella, ettei koira romahda. Koira ei voi tietää, mistä sitä sillä hetkellä rangaistaan. Kakka on jo housussa.
- lähetyksissä ei asetella koiraa, vaan se lähetetään reippaasti noutoon. Jos se lähtee väärään suuntaan, se otetaan takaisin. Epävarma ohjaaja tekee epävarman koiran ja lähetys on yksi paikka kertoa koiralle, että ohjaaja on epävarma
- perusharjoituksia tehdään vanhoillekin koirille päivittäin. Koiran on ehdottomasti käännyttävä käden osoittamaan suuntaan.
- Koira lähetetään linjasta noutoon, mutta sen jälkeen ohjaaja ottaa selkeän paikan rivin ulkopuolelta, että koiralla on mahdollisuus nähdä ohjaaja.

Ilmaisia lounaita ei ole

Sunnuntaina pojat osallistuivat nome-B alo-luokkaan Hauholla. Riista nostaa innon tappiin ja tuli jälleen lista parannettavaa. Kumpikin pääsi jäljelle tehden mukavasti hommia sekä maalla että vedessä.

Ohjaajan laiskuus kostautui, sillä Chele ei osannut seurata jälkeä. Haamullekaan en ole tehnyt jälkeä, mutta se ymmärsi heti, mitä tehtävän piti. Chele juoksenteli kuin hakualueella, kun sadasta metristä ei mitään löytynytkään. Asiasta kimmastuneena vedin heti murulle parit jäljet ja niinhän se ymmärsi, mitä jälki merkitsee. Olisin voinut tehdä saman jo päivää ennen.

Haamulle siis tulokseksi alo-1 ja Chelelle alo-2. Jossain vaiheessa täytyy käydä Chelen kanssa vielä alo-kokeessa ja syksyllä varmaan menen Haamun kanssa avo-kokeeseen.

Vedessä häiriöksi tuli liikkuva vene markkeerausheiton jälkeen ja pinnan päällä näkyvät rantakivet. Seuraaminen ja luovutusten rauhallisuus ovat harkkalistassa mukana. Harjoitukset saavat keskittyä koko kesän veteen ja sen tuomiin haasteisiin. Joita on tosi paljon.

Koiranpidon arkea

Ehkä ollaan tämän vuoden koiranpidon arjen aallonpohjassa. Eilinen muistutti jälleen, kuinka onnekkaita olemme olleet. Lähdin aamupyöräilylle ja huomasin Rixun ontuvan. Sillä on anturan iho viistetty pois. Olisiko edeltävän päivän treeneissä jossain vaiheessa käynyt ikävästi. En kyllä yhtään huomannut ongelmia.

Tämä on kolmas kerta tänä vuonna, kun Rixulla on anturaongelmia. Äitiyslomalla kunto laski mönkijän tasolle ja sitä on ollut mahdoton kohottaa, kun Rixu on jatkuvasti sairauslomalla. Ilmeisesti nämä ongelmat tahtovat sanoa, ettei kannata Rixua viedä tänä vuonna SM-nomeen. Huonokuntoisena siellä ei tule pärjäämään. Voihan rötkö. Miten mielellään Rixu riistaa hakisikaan :(

Vetramil ja sidetarpeisto käyttöön ja katsotaan, miten kauan tässä menee. Kivusta päätellen kauemmin kuin edellisten vammojen kanssa.

Todennäköisesti koirani saivat viimeisen kerran pari päivää sitten luita. Ne olivat raakoja rustoluita, joten kuvittelin kaiken menevän tällä kertaa hyvin. Näin Chelen syövän luunsa aika nopeasti, mutten huolestunut, kun sillä on ollut niin hyvä vatsa. Pari päivää meni hyvin, mutta eilen kotiin tullessani eteisessä oli vastassa selvät tuoksut ongelmista. Ripulointia.

Eikä tarvinnut arvailla, kuka oli asialla, kun Chelellä oli mahdoton kiire ulos tarpeilleen. Paljon ei tullut, mutta ikäviä veritippoja kyllä. Chele söi illalliseksi valkoista parsaa purkillisen ja tänä aamuna ruokaa, joten kohta nähdään, toivutaanko näin helposti vai pitääkö lähteä tutkimaan suoliston sisältöä.

Meiltä jää nyt sitten luiden syönti tähän. Tulkoon hammaskivet ja ummetukset, mutta niihin ei silti kuole, kuten luutukoksiin.

Onneksi edes Haamulla on tällä hetkellä kaikki hyvin.

Pojat starttaavat Hauhon nome-B-kokeen alo-luokassa 15.6. Jos ovat terveinä :)

ruuvinkiristyksellä vaikutuksia

Haamulla on takana pari viikkoa ruuvinkiristystä ja tulosta on selvästi nähtävissä. Kävimme WT-kokeessa Korpilahdella ja suoritukset ovat parantuneet.
Pysähtymiset ovat terävämpiä, suunnat täsmällisempiä ja jopa markkeeraukset ovat tarkempia kuin aikaisemmin. Tuloksena oli voi1-tulos ja toinen sija. Omia virheitä jäi työstettäväksi, mutta koira parantaa yhä otettaan. Olen suorastaan vaikuttunut.

Rixun juoksut olivat parhaimmillaan eikä yhteiselo toiminut. Haamu jätti syömättä tai oksensi morsiamen lähistöllä. Kadulla kävellessä pojat hyppivät toistensa selkään refleksinomaisesti ja oli hieman ikävä ulkoiluttaa niitä yhdessä. Nyt on pahimmasta vaiheesta selvitty, mutta tiukille otti. Ei enää narttuja -linjalla eteenpäin.

Kesä on lyhyt, joten koekalenteria tutkimaan ja nome-b-startteja kyttäilemään. Ei ole hirveästi etelässä valinnanvaraa.

Kuntokuurilla Tanskassa

Kävimme Haamun kanssa Batmoorseilla Tanskassa koulutuksessa. Haamu järjesti minulle kuntokuurin, kun kouluttajan (Billy Steel) mielestä ohjaajan on juostava, jollei koira kuuntele ensimmäistä vihellystä. Ja mehän juostiin.

Ensimmäisenä päivänä Haamu ei kuunnellut myöskään karjuntaa vaan jatkoi iloista ja laajaa damin etsintää ja ihmetteli lopulta, että mistä minä siihen töksähdin läähättäen pilaamaan huvin. Jos tätä koirankiinnijuoksemistyyliä aikoo jatkaa, ei ole muuta mahdollisuutta kuin aloittaa kunnon kohottaminen. Pelkkä sadanmetrin juoksu tuntuu jäsenissä eikä takaisinpäin jaksa enää juostakaan :(

Hyvin tuli eväitä ja motivaatiota tulevaan eli ruuvia tullaan kiristämään kaikilla koirilla. Eiköhän ne koirat ala tuosta kukoistamaan.

Rixun ja Chelen hoitajilla ei niin hauskasti loma alkanutkaan. Rixu päätti aloittaa juoksun juuri ennen hoitoon menoa. Chele oli ripuloinut ensimmäisen yön, kun söi metsässä jotain asiaankuulumatonta. Lämmin kiitos osaaville hoitajille, joita ilman ulkomaankeikkoja ei kevein mielin pystyisikään tekemään. Kaikki sujui heilläkin mukavasti.

Chele oli aloittanut hoitopaikassa uuden harrastuksen, geokätköilyn. Kuva: Petra Koskimaa. Enää ei etsitäkään dameja vaan geokätköjä.

Tuomareiden ja toimitsijoiden valinta Katteluksen WTssä

Osallistuimme äitienpäivänä Katteluksessa walk-up WT-kokeeseen. Olipa hieno kokemus, ihan kuin olisi dami-A-kokeessa ollut. Koskaan ei tiennyt, minne pudotus tulee. Damit ammuttiin damilauncherilla. Maastosta löytyi vesiuomia, kumpuja, saarekkeita ja peltoja. Oli todellinen aikuisten noutajien koe, jossa 2-v Haamu toimi hienosti.

Ainut iso miinus oli kokematon vesityöskentely, kun vielä ei vedessä olla paljoa lotrailtu. Meille tuli heti alkuun vaikeita vesitehtäviä ja siitä saatiin 10 pistettä, joten finaaliin ei ollut asiaa. Pientä tottelemattomuuttakin havaittavissa, muttei suuressa määrin.

Ensimmäisten vesikahlailujen jälkeen myös vesityö alkoi maistua ja Haamu hyppäsi pommilla veteen. Se teki myös historiaa, sillä siltä hyväksyttiin suoritukseksi damiton nouto. Kolme koiraa oli jo yrittänyt saada saarekkeesta damia talteen, kun lähetin Haamun tehtävään. Se pyöri alueella aikansa ja palasi katajien ääreen, nosti nokkansa ja ryhtyi kävelemään takajaloillaan katajan ympärillä. Tuomarit kävivät hakemassa damin katajista ja hyväksyivät "noudon".

Haamu sai 59/80 pistettä ja sai kunnian tulla tuomareiden ja toimitsijoiden valinnaksi. Kiitos, tunnustus lämmitti raskaan päivän jälkeen. Haamu oli todella väsynyt kokeen jälkeen ja samaa pystyi sanomaan ohjaajasta. Tuomarit ja toimitsijat tekivät rankan päivän. Hieno koetus.

Paraisten WT-voi 1 Haamulle

Yllättäen saimme kyydin Paraisten WT-kokeeseen ja punkeista huolimatta sinne piti lähteä. Chele on nyt sairauslomalla, joten ilmoitin vain Haamun mukaan.

Muistimarkkeeraukset olivat pääosissa eikä Haamu niitä oikein muistanut. Ohjaajan olisi pitänyt ohjata koiraa markkeerauksille täsmällisemmin, mutta ohjaaja oli useimmiten sekunnin tai pari myöhässä. Yllätykseksi pääsimme finaaliin, jossa oli pitkä rannansuuntainen vesimarkkeeraus. Kauden ensimmäinen vesityö vähän jännitti, mutta suoriutuihan juuri edellisenä päivänä kaksi vuotta täyttänyt Haamu siitäkin. Saimme kasaan 75p/100 eli ykköstuloksen!

Nyt olisi viikko aikaa parannella heikkoja kohtia ennen äitienpäivän WT-koetta Uudellamaalla.

Korpilahden WTsta ykkösiä

Koepaikalla täytyy olla ajoissa, jotta ehtii laittaa koerutiinit kuntoon ja vetää koirilta löysät pois. Minä eksyin matkalla Korpilahteen ja pääsin paikalle, kun tuomaripuhuttelu oli parhaimmillaan. En kuullut ohjeita enkä ehtinyt höyryttää koiria, kun piti olla ensimmäisten joukossa jo starttaamassa. Enää en myöhästy ikinä!!!

Haamua naurattaa, sillä Korpilahden tuomarit olivat hellällä päällä ja jakoivat sille säälipisteitä.

Koiran höyryämisen ja ohjaajan löysyyden tuloksena saatiin kasaan 75/100 eli ykköstulos!!!! Olipa yllätys päästä finaaliin ja vaikean ykkösmarkkeerauksen jälkeen saada vielä ykköseen riittävät pisteet. Päivän aikana ohjaajaa ei naurattanut Haamun meno, mutta kokeen jälkeen oli kyllä hauska fiilis.

Chelellä olisi ollut paljonkin syytä hymyyn, mutta kokeen jälkeisen päivän tunnelma oli aika ikävä.

Koe sujui pojulta erinomaisesti ja Chele keskittyi täysin tehtäviin. Se kahmi hienoja pisteitä ja lopputuloksena se voitti alo-luokan upealla tuloksella 97/100. Syytä olisi ollut juhlia, mutta Chele alkoi raapia tassullaan oikeaa silmää, joka tarkastuksen jälkeen olikin tosi punainen.

Perjantaina mentiin lääkäriin ja saatiin tippoja. Toivottavasti niillä silmä tervehtyy. Nyt täytyy suojata silmä auringolta ja se onkin hieman vaikeata. Täytyy lähteä iltapyöräilylle kuun kajossa.

Tammelan WT-ykköset

Pääsiäinen oli pojille kovin rankka. Joka päivä raskasta treeniä ja WT-kokeet Tammelassa. Viikolla on tiedossa nollauspäivä, jolloin ei treenata eikä edes lenkkeillä vaan palaudutaan koettelemuksista.

 Chele voitti Tammelan WTn alo-luokan pistein 95/100. Olin tosi tyytyväinen koiraan. Se oli rauhallinen mutta innokas. Jokaisessa markkeerauksessa silmä oli tarkkana eikä ohjailua tarvittu. Ohjauksissa kuultiin pilliä ja otettiin oikea suunta. Tuntuu siltä, että Chele on kasvanut aikuiseksi ja hienoksi urokseksi. Toivottavasti lunastaa lupauksensa tulevina vuosina. Kasvattaja on ylpeä!

Pikku Haamu starttasi isojen joukossa voi-luokassa nuoruuden totisella innolla. Se ottaa hienosti suoraa ja pitkää linjaa. Kokeen ensimmäisessä lyhyessä markkeerauksessa se hössötti onnensa ohi. En ollut ottanut tarpeeksi turhia pois ennen ensimmäistä rastia eikä poju innoltaan keskittynyt. Kokeen pitkät markkeeraukset menivät kuitenkin hienosti ja tulokseksi tuli ykköstulos 81/100.

Sunnuntaina syntyivät Haamun pikkuiset jälkeläiset kennel Wellspringiin. Onnittelut Keravalle!

Opettavainen joukkue-WT viikonloppu

Raskas viikonloppu takana. Sunnuntai-iltana oltiin aivan puhki. Viikonloppu kylmässä ulkoilmassa vei mehut.

Haamu osallistui KHNn joukkueessa sekä la VoiVoiVoi- että su sekajoukkueskabaan Kouvolassa. Maasto oli monimuotoinen ja tehtävät ihan vaativia, joten mukavasti sai tuntumaa koiran tämän hetkisestä tasosta ja suunnitelmia tarvittaviin toimenpiteisiin.

Lauantaina Haamu oli intoa täynnä ja ryhmäkäyttäytyminen rauhatonta. Sekä drive että vanhan pudotusalueen ylitys tuottivat tarpeetonta käskytystä. Taaksepäin lähetyksetkin tarvitsevat hiomista. Aidan ylitys sujui mallikkaasti. Joukkueen sijoitus oli 6/13.

Kiitokset KHNotkeille Jari Särkänlahti/Clint ja Ulla Pihlaja/Sani. Kuva: Janne Rönni.

Sunnuntaina koiruus taisi olla aika väsynyt, sillä olotila rauhoittui selvästi. Haamun linjoista tuli pitkiä, suoria ja kauniita, mutta markkeerauskokemattomuus näkyi. Toimitsijat siirtyivät heiton jälkeen ja se tuotti hieman hankaluutta. Joukkueen sijoitus oli 5/29.

Kiitokset KHNuorille Ulla Pihlaja/Demi ja Kirsi Launomaa/Rane. Kuva Pasi Tikka.

Haamu työskenteli koko viikonlopun erinomaisesti, joten sai sunnuntai-vuoronsa päätteeksi astua morsiamen. Toivomme onnea tiineyteen ja yhdeksän viikon päästä helppoa synnytystä. Edellisen astutuksen tuotoksia odotammekin putkahtavan maailmaan jo tällä viikolla.

Voittoisa Mäntän Talvinome

Pojat osallistuivat Mäntän talvinomen aloluokkaan riistalla. Tehtävinä oli pienehkö haku, kaksi ykkösmarkkeerausta ja ohjaus.

Hakuun oli viety viisi fasaania. Olisi luullut olevan helppo tehtävä, mutta jalat veivät nenää nopeammin. Haamu jopa villiintyi niin, etteivät jalat ottaneet ollenkaan maahan, kun meno oli hulvatonta - ja nenätöntä.

Chele pysyi tällä kertaa paremmin kasassa, vaikka haussa olisi voinut käyttää vainuaan paremmin. Che suoritti helposti kaksi ykkösmarkkeerausta lokeilla. Jälkimmäisen ykkösmarkkeerauksen paikalle tuli vielä ohjaustehtävä variksella.

Pojat ovat selvästi alo-luokan tasolla. Chelellä oli paketti kasassa, mutta Haamu hössötti ylimääräisiä. Chele voitti alo-luokan ja Haamu tuli kolmanneksi. Chele valittiin vielä Mäntän Talvinome-viikonlopun Parhaimmaksi koiraksi.

Halusin ottaa palkituista kuvan auton vieressä, jotta muistaisin aina, miten matkamme päättyi. Jämsästä lähtiessä auto alkoi keittää eikä sillä voinut ajaa. Istuin kiehuvassa jäätelöautossa, kunnes Kennel Niinivuoren hinaus- ja hotellipalvelu tuli pelastamaan meidät. Auto hinattiin Padasjoen Esson pihaan illan pimeydessä. Oli muuten elämäni pisimmät 60 kilometriä, kun piti silmä tarkkana seurata köyden kiristymisiä ja löystymisiä. Essolta siirryimme yöksi Kellosalmelle. Sain viidentähden hotellipalvelut saunoineen ja sen lisäksi aamulla auton lainaan. Kiitokset Rantaloille pelastuksesta. Nyt odottelemme Esson huoltoa ja samalla etsimme uutta autoa. Olisko jollain myydä käytettyä koira-autoa?

Kauden avaus Heinolassa

Haamu ja Chele osallistuivat lauantaina Päijät-Hämeen Noutajakoirayhdistyksen Noviisi ja Mestaruuskisaan Heinolassa. Haamulla oli tuloksia, joten sen luokkana oli Mestarit ja Chele ilman alo-startteja osallistui Noviisi-luokkaan.

Pojat puhkuivat nuoruuden intoa, mutta energiasta huolimatta mukavasti pääkoppa oli mukana ja silmä tarkkana. Ainoastaan haussa meni hieman juoksenteluksi, mutta niinhän se tekee ellei harjoittele. Olen välttänyt nome-B-haun harjoittelua, koska se heikentää lähialuehaun tehokkuutta.

Mäntän kisoja varten on otettava muutama B-hakuharkka, ja auttaahan tuo myös tulevia nome-B-alo-luokan kokeita. Pääaika vietetään kyllä hinkaten lähialuehakua, jonka täsmällisyydessä on yhä parantamista kaikilla koirillani.

Aikataulu ei Heinolassa antanut myöten jäädä finaalirasteille, mutta neljän rastin jälkeen jäi oikein tyytyväinen olo poikain kehitystasoon. Harjoittelu jatkukoon ja varmuus lisääntyköön. Luottavaisin mielin kohti uusia kokeita. Hienoa, että jotkut niitä jaksavat järjestää!

B-pentujen kasvua

Kahdella B-pennulla on omat bloginsa, joiden sivulinkit löytyvät etusivun vieruspalkista (kasvattilinkit). Eli Tampereen lbn Bimun ja Hailuodon lbu Inton kuulumiset voi lukea niistä.

Kuusamon Wiima kasvaa ja ihmettelee pohjoisen talvea. Kuva lupailee vahvaa luustoa.

 Kirkkonummella Iita opettelee yhteiseloa kissojen kanssa.

 ja nauttii helmikuisesta Kirkkonummen talvesta :)

A-pentue jo kaksi vuotta vanha

Tässä B-pentuehuumassa on A-pentue jäänyt paitsioon. Ensimmäinen Rixman-pentue täytti helmikuun alussa kaksi vuotta. Pentue on hitaasti kehittyvää sorttia ja kotona oleva Chele on siitä selvä osoitus. Se olisi valmis leikkimään jatkuvasti. Pikkaisen on vielä fyysisestikin kevyt.

 Chele osallistuu ensi koekauteen alo-luokassa ja on hauska nähdä, miten pääkoppa on kehittynyt, kun on rauhassa saanut kasvaa.

 Haamukin lähestyy jo kahden vuoden ikää, mutta on kehittynyt nopeammin kuin Chele. Myös ulkoisesti se näyttää jo aikuiselta urokselta.

Rixu pitää aina pienen hajuraon poikiin. Se on saanut niin monta kertaa tuta, että pojat riekkuvat ja siinä voi sivullisiakin sattua.

Onnea ja menestystä kaksivuotiaille A-pennuille!