Olihan viikonloppu. Rixu rupesi tekemään pentuja kuin Iisakin kirkkoa, valmista ei tullut, vaikka lakanat silputtiin. Kipuja oli, armotonta läähätystä, mutta polttoja ei tullut. Pitkään katselin, mutta kun Rixu itki ja istui, niin ajattelin, että pakkohan sitä on jonnekin mennä tsekkaukseen. Orimattilan yöpäivystys on HYn tuotantoeläinsairaalassa lähellä Mäntsälässä ja siellä oli hiljaista, joten saimme kutsun tulla.
Ensin yritettiin normaalisynnytystä, mutta lekurin mielestä jotain oli pielessä. Sitten Rixu leikattiin. Minulle tuotiin pussit ja niistä kuorin esiin ihanan elinvoimaiset pennut. Ihme kyllä niitä oli vain neljä, vaikka Rixu olikin aika isona. Kudokset olivat ilmeisesti jo niin repsahtaneet, että näytti isommalta kuin olikaan.
Eläinlääkäri sanoi, että molemmista munatorvista oli tulossa yhtä aikaa pentu, joten tie tukkeutui molemmilta. Hän myös epäili, olisiko Rixu pystynyt synnyttämään, vaikka olisivatkin tulleet yksitellen maailmaan. Olivat sen verran isokokoisia kaikki tyynni. Jokaiselta meni reippaasti 400g rikki.
Uusintalaskennan mukaan Rixun viimeisessä pentueessa on yksi uros ja kolme narttua. Uros on musta, yksi musta ja kaksi keltaista narttua. Pahoittelen suuresti, ettei kaikille pentua riitä!
Ja kehotan niitäkin tyyneyteen, joille pennut allokoidaan. Ensimmäiset viikot kertovat, meneekö kaikki hyvin. Eläinlääkäri tarkasti jokaisen pennun, kaikki hyvin ja erittäin elinvoimaisia ovat.
Eläinlääkäri ei uskonut kennelyskäpelon olevan aiheellinen. Hänen mielestään pennut ovat saaneet jonkin sortin immuniteetin ja kun akuuttivaihe on kaikilta koiriltani jo takana, niin rentona voi olla. Kukaan ei kuitenkaan tule lähiviikkoina pentujen lähelle, vartioin niitä kuin hai laivaa. Olivat sen verran vaikean tien takana, vaikka maanantaikappaleita ovatkin :)
Mielettömän hyvää palvelua Saaren eläinklinikalta! Mutta toivottavasti jäi ainoaksi yökseni siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti